Kun Suomen on mahduttava salkkuun – kiertävät suurlähettiläät verkottuvat laajasti ja pakkaavat kevyesti

Kun Suomen on mahduttava salkkuun – kiertävät suurlähettiläät verkottuvat laajasti ja pakkaavat kevyesti

Kiertävien suurlähettiläiden pestit perustettiin, kun oli tarve saada edustustojen tehtäviä hoidettua aiempaa edullisemmin, uusille alueille levittäytyen. Nykyään ulkoministeriön kuusi kiertävää suurlähettilästä tekevät Suomea tutuksi 31 maassa.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Eurooppaan ja entisen Neuvostoliiton alueelle syntyi monia uusia valtioita. Lisäksi Suomi on säästösyistä ja esimerkiksi sotien ja konfliktien vuoksi joutunut sulkemaan monia edustustoja ympäri maailmaa. Suomen etujen edistämisen tarve on kuitenkin yhä suuri ja ratkaisuksi löydettiin monta maata kattava kiertävä tehtävä.  

Suomella on nykyään kuusi kiertävää lähettilästä. Heidän tehtäväkenttänsä kattaa kaikkiaan 31 valtiota Karibialta ja Länsi-Afrikasta Etelä-Kaukasiaan, Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan. Monet näistä maista sijaitsevat strategisesti tärkeillä alueilla ja maailman kehittyvillä markkinoilla.

Kiertävä edustaminen säästää rahaa, mutta ohentaa paikallisia kontakteja

Kiertävän tehtävän perustana oli kustannustehokkuus. Ilman edustustoa tehtävästä lähettilään työstä löytyy muitakin hyviä puolia. Suomalaisiin sidosryhmiin verkottuminen onnistuu matkojen välillä - näin on aina jotain uutta ja tuoretta viestitettävää maailmalla. Myös kiinteistönhoidollisten ongelmien ja jokailtaisten sosiaalisten iltatilaisuuksien puuttuminen yksinkertaistaa elämää, kertovat nykyiset kiertävät suurlähettiläät.

Kääntöpuolena lähettilään vaikuttavuus ja verkottuminen kohdemaassa ei ole yhtä luontevaa, kuin edustustossa, jossa lähettiläs on paikalla koko ajan. Kiertävä suurlähettiläs käy kohdemaissaan tyypillisesti vain 3-4 vierailulla vuodessa. Kaikki tapaamiset on yleensä saatava sovitettua yhteen viikkoon. Nopeisiin tai epävirallisiin keskusteluihin ei pysty osallistumaan, ja kontakti jää pakostakin pinnallisemmaksi. Reissupäiviä kertyy paljon ja koko edustuston on mahduttava salkkuun ja matkalaukkuun. Välillä työ on myös yksinäistä puurtamista.

Suomen kuusi kiertävää lähettilästä ovat Harri Kämäräinen, Päivi Laine, Marja Liivala, Arja Makkonen, Jukka Pietikäinen sekä Seija Toro. He kertovat alla esimerkkejä kuluvan vuoden keskeisistä tehtävistä vastuualueillaan. Lisäksi lähettiläät paljastavat, mitä tavaroita he kantavat maailmalla mukanaan sekä mitä tarinoita he kertovat Suomesta.

Harri Kämäräinen

Kiertävän suurlähettilään työssä vaaditaan joustavuutta, kärsivällisyyttä ja luovia ratkaisuja. Matkoilla joudutaan turvautumaan saatavilla oleviin kulkuvälineisiin, jotta sovituista tapaamisista ei myöhästytä. Tässä Harri Kämäräinen Colombossa Sri Lankassa.

Vastuumaitani ovat Bhutan, Malediivit, Pakistan ja Sri Lanka. Tänä vuonna agendallani ovat viennin ja kaupan edistäminen, mahdollisten Team Finland -vierailujen valmistelut kohdemaihin, korkean tason vierailuvaihdon käynnistäminen sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen.

Suomesta löytyy monia mielenkiintoisia menestystarinoita jaettavaksi kohdemaissani. Suomen menestyminen kansainvälisissä vertailuissa kiinnostaa ja Suomen kehitys köyhästä maatalousvaltaisesta maasta yhdeksi Euroopan vakaimmista ja menestyneimmistä talouksista on ihmetystä ja ajatuksia herättävä juttu.

Mukanani kulkee aina läppäri, kännykkä ja 10-15 kiloa Suomi-aineistoa, jolle löytyy kysyntää kohdemaissa. Työhaalarit eli puvut kulkevat mukana pukupussissa olkapäällä. Tarvittaessa laukkuihin voi ottaa muutakin täytettä: Viimeksi Pakistanin-matkalla oli mukana 90 kiloa suomalaisen muotoilun tuotteita. Avasimme Lahoressa ja Karachissa suomalaista innovatiivista teollista muotoilua esittelevän näyttelyn, johon tarvitsimme näyttelyesineitä. Pakistanista näyttely siirretään tänä vuonna Sri Lankalle.

Päivi Laine

”Irak on vanhan sivistyksen maa ja sen huomaa. Virkamiehet ovat erittäin hyvin koulutettua, fiksua ja mukavaa väkeä. Usein kysytään, että miten minuun suhtaudutaan, kun olen nainen – ei mitään ongelmaa”, kertoo Päivi Laine. Kuva Babyloniasta.

Vastuulleni kuuluu poikkeuksellisesti vain yksi maa, Irak. Se ei tarkoita, että työmäärä olisi vähäinen tai tehtävät yksinkertaisia. Irak on vuosikymmeniä kestäneiden sotien, konfliktien ja pakotteiden runtelema maa. Hommia on riittänyt, kuten uutisia seuraavat ihmiset ovat huomanneet. Irak-asioiden luonteen vuoksi on ollut etua siitä, että toimin Helsingistä käsin, sillä Irakin toiminnan taustoja on tärkeä pystyä avaamaan suomalaisille muun muassa turvapaikanhakijoihin liittyvässä asiakokonaisuudessa. Siinä olen pyrkinyt valottamaan Irakin toiminnan taustoja.

Suomi on avaamassa suurlähetystöä Bagdadiin. Se ei ole aivan yksinkertainen tehtävä. Suomalaisten yritysten kiinnostus osallistumisesta Irakin jälleenrakennukseen kasvaa. Koska toimintaympäristö on hankala, yritykset tarvitsevat paljon tukea vientiponnisteluilleen.

Mukanani kulkevat aina Suomen ja Irakin puhelimet sekä tabletti. Asioiden hoito sujuu Bagdadin keskustassa sijaitsevassa turvaleirissä, sillä netti toimii hyvin ja omat generaattorit hyrähtävät käyntiin sähkökatkojen ajaksi. Huonojen hetkien varalle laukusta löytyy Fazerin Sinistä.

Lisäksi mukanani on hyviä ja koukuttavia tarinoita Suomesta: siitä, miten köyhästä, syrjäisestä maasta kasvoi yksi maailman menestyneimmistä valtioista, Suomen ja suomalaisten yritysten osaamisesta sekä tasa-arvon merkityksestä kansakunnan rakentamisessa.

Marja Liivala

”Alueen kiehtova historia ulottuu vuosituhansien päähän, ja nykypäivään vaikuttavat niin geopolitiikka, globalisaatio kuin ilmastonmuutos. Maat ovat kuitenkin keskenään varsin erilaisia”, kertoo Marja Liivala. Kuva Turkmenistanin pääkaupungista Ashgabatista.

Vastuulleni kuuluu kolme Keski-Aasian maata: Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Suomelle on tärkeää alueen vakaus ja turvallisuus. Näemme kehittyvissä, luonnonvararikkaissa talouksissa myös mahdollisuuksia.

Aloitin tehtävässäni syksyllä, joten lähiaikojen tehtävänä on vahvistaa paikallisia yhteistyöverkostoja ja tutustua laajemmin asemamaihin. Uzbekistanin avautuminen on lisännyt maan kaupallista kiinnostavuutta ja tarkoituksena on toteuttaa Team Finland -vierailuja. Käynnistämme samalla yhteistyötä Tashkentiin nimitetyn uuden kunniakonsulin kanssa. Myös Suomen EU-puheenjohtajuus heijastuu syyskauteen. Suomi rahoittaa lisäksi useita hankkeita Tadzhikistanissa ja Turkmenistanissa kehitysyhteistyövaroista ja alueella tärkeän Etyjin puitteissa. Kiertävän suurlähettilään toimistolla on myös omat pienhankkeensa kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi.

Mukanani on matkalaukku, jota kutsumme hellästi Embassyksi. Siinä kulkevat kulloinkin tarvittavat toimistotarvikkeet, esitteet, kirjat, lahjatavara samoin kuin edustustilaisuuksissa käytettävät, Suomesta muistuttavat asiat.

Suomella on hyvä tarina, ja korostan mielelläni koulutuksen, tasa-arvon, oikeusvaltion ja avoimuuden teemoja. Uzbekistanin avautuminen on käynnistänyt alueellisen yhteistyön Keski-Aasiassa, ja kerron mielelläni, miten Suomi on hyötynyt pohjoismaisesta yhteistyöstä ja Euroopan unionin jäsenyydestä. Esittelemme myös suomalaista kulttuuria esimerkiksi elokuvaviikkojen ja kirjakäännösten avulla.

Arja Makkonen

Kiertävän suurlähettilään vastaanotto on kohdemaissa tyypillisesti hyvä. Arja Makkonen osallistui Georgian uuden presidentin virkaanastujaisjuhlallisuuksiin joulukuussa 2018.

Vastuualueeni on Etelä-Kaukasus eli Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia, jotka ovat EU:n itäisen kumppanuuden maita. Etelä-Kaukasian tilannetta hankaloittavat alueen pitkittyneet konfliktit Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Vuoristo-Karabahissa.

Tänä vuonna jatkan Suomen ja alueen maiden yhteistyön kehittämistä, raportoin normaaliin tapaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja sisäpoliittisesta kehityksestä ja kartoitan, onko suomalaisyrityksille uusia avauksia alueella. Lisäksi tuomme Suomea esille EU-puheenjohtajuuskaudella.

Korostan Suomen toimivaa yhteiskuntaa, sekä näyttöjä siitä. Puhun mielelläni naisten asemasta, tasa-arvosta, koulutuksesta, innovaatioista ja Suomen kehityksestä köyhästä maasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Tarinoiden lisäksi mukanani on aina nippu käyntikortteja, puhelin ja tabletti. Ja matkalla laukussa on ainakin yksi skandinaavidekkari - koskaan ei tiedä, mitä yllätyksiä lentomatkalla sattuu!

Jukka Pietikäinen

”Suuri osa työstä on matkustamista ja hotellielämää. Aikaa menee paljon logistiseen suunnitteluun ja säätämiseen, koska yhteydet Suomesta alueelle ja alueen maiden välillä ovat välillä ylimaallisen haastavat”, kertoo Jukka Pietikäinen.

Vastuualueeseeni kuuluu 15 itsenäistä valtiota Karibialla. Iso-Britannian entisiä alusmaita valtioista on yksitoista. Väkiluvultaan ja taloutensa koon perusteella näistä suurimmat ovat Jamaika sekä Trinidad ja Tobago. Muut englanninkieliset maat ovat Bahama, Barbados, Guyana ja kuusi pientä Itä-Karibian saarivaltiota, Antigua ja Barbuda, Dominica, Grenada, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit. Näiden lisäksi vastuullani ovat Suriname, Haiti, Kuuba ja Dominikaaninen tasavalta.

Olen myös Suomen edustaja kolmessa alueellisessa organisaatiossa. Nämä ovat Guyanan pääkaupungissa sijaitseva CARICOM, Trinidadissa sijaitseva Association of Caribbean States ja St. Lucialla sijaitseva Organization of Eastern Caribbean States.

Tänä vuonna minua työllistävät muun muassa EU:n suhteiden kehitys alueen maiden kanssa. Käynnissä ovat neuvottelut Cotonoun sopimuksen korvaavasta järjestelystä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren eli AKT-maiden kanssa. Alueen maiden näkemyksien seuranta vaatii huomiota. Kuuban tilanteen seuranta on yhä tärkeämpää sekä kahdenvälisesti että EU:n näkökulmasta. Venezuelan tilanne heijastuu väistämättä koko Karibian alueeseen, mutta erityisesti Kuubaan ja Venezuelan naapurimaahan Guyanaan. Suhteiden kehittäminen alueen merkittävimpään talouteen Dominikaaniseen tasavaltaan on ollut agendalla keskeisessä osassa, mutta ei valitettavasti ole edennyt niin kuin olisin toivonut.

Salkussani on ollut aina nippu valtuuskirjeitä ja puheita niiden esittämistilaisuuksia varten. Puheissani kerron tyypillisesti Suomen koulutuksesta, ympäristöystävällisestä teknologiasta, kiertotaloudesta ja digitalisaatiosta. 

 

Seija Toro

”Tilaisuuksien järjestäminen ilman pysyvän edustuston tukea ja tiloja vaatii omatoimisuutta ja luovuutta. Lopputulos on usein lämmin”, toteaa suurlähettiläs Seija Toro, kuvassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla Abidjanissa, Norsunluurannikolla.

Vastuumaitani ovat Norsunluurannikko, pian myös Senegal. Lisäksi vastuualueisiini kuuluu Sahelin erityisedustajan tehtävä.

Presidentinvaalit Senegalissa helmikuussa ja Norsunluurannikon valmistautuminen ensi vuonna tapahtuviin presidentinvaaleihin työllistävät poliittisen raportoinnin osalta. Sahel-maiden tilannetta seuraamaan on perustettu kansainvälinen koordinaatioryhmä, jonka kokouksiin osallistun. Joka vuosi on myös ainakin yksi Sahel-konferenssi jossain päin maailmaa. Lisäksi vuoteen kuuluu erilaisten tapahtumien ja vierailujen järjestämistä, kuten yritysvaltuuskunnan Norsunluurannikolle ja Abidjanissa sijaitsevaan Afrikan kehityspankin pääkonttoriin suuntautuvan vierailun suunnittelu, Finnpartnershipin seminaari ja norsunluurannikkolaisen toimittajan vierailu Suomeen.

Nykyisin pärjään melko hyvin kännykän varassa, koska sähköpostit ja puhelut hoituvat sen avulla. Matkaraportit kirjoitan palattuani Helsinkiin.

Reissuillani kerron Suomen tarinaa esimerkiksi siitä, kuinka toisen maailmansodan jälkeen Suomen lapset saivat Unicefin tukea vuoteen 1951 saakka, mutta tällä hetkellä lapsikuolleisuus Suomessa on maailman alhaisin. Tämä tekee vaikutuksen maissa, jotka pyrkivät ratkaisemaan kehityksen ongelmia. Ja tietenkin korostan Suomen korkeaa teknologiaa, tuotteiden korkeaa laatua ja luotettavaa toimitusta.

 

Artikkelin kuvat ovat kiertävien suurlähettiläiden omista arkistoista.