Brexit ja Suomi

Brexitissä Suomen ensisijaisena tavoitteena on Britannian hallittu ero EU:sta ja Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Eroilmoituksen jälkeen käynnistettiin neuvottelut erosopimuksesta.  Neuvottelut saatiin päätökseen marraskuussa 2018. Parhaillaan käynnissä on sopimuksen hyväksymis- ja voimaansaattamistoimet EU:ssa ja Britanniassa. EU:ssa Eurooppa-neuvosto antoi sopimukselle poliittisen hyväksyntänsä 25.11.2018. Sopimuksen voimaansaattamiseksi vaaditaan vielä Britannian parlamentin sekä Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Erosopimusluonnokseen ja muihin EU:n neuvotteluasiakirjoihin voi tutustua komission nettisivuilla. 

Erosopimus sisältää myös määräykset siirtymäaikajärjestelyistä. Erosopimuksen on tarkoitus tulla voimaan erohetkestä. Sen jälkeen alkaa vähintään 31.12.2020 asti kestävä siirtymäaika. Siirtymäkautta voidaan pidentää kerran, enintään vuoden 2022 loppuun saakka. 

Siirtymäkaudella Britannia noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisten sopimusten velvoitteita, ml. osallistuu sisämarkkinoille ja tulliunioniin, mutta se ei osallistu enää EU-päätöksentekoon. 

Erosopimukseen on liitetty EU:n ja Britannian välinen yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen elementeistä. Varsinaiset tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta Britannian eron jälkeen. Jos erosopimus saadaan voimaan, tulisi uutta suhdetta koskevat sopimukset ja järjestelyt voimaan siirtymäkauden päätyttyä, 1.1.2021 alkaen tai myöhemmin, jos siirtymäkautta jatkettaisiin.

EU:ssa Britannian eroa käsitellään EU:n eri toimielimissä: komissiossa, neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. EU:n puolesta neuvottelijana toimii komissio pääneuvottelija Michel Barnierin johdolla. Komissio neuvottelee Britannian kanssa Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen ja yleisten asioiden neuvoston antamien tarkempien neuvotteluohjeiden pohjalta. Suuntaviivat ja neuvotteluohjeet ovat saatavissa neuvoston pääsihteeristön sivuilta: 

Suomea edustaa Eurooppa-neuvostossa pääministeri Antti Rinne ja yleisten asioiden neuvostossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Lisäksi neuvottelujen seurantaa ja ohjaamista varten on perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva neuvoston ns. Artikla 50 -työryhmä, joka kokoontuu Brysselissä viikoittain.  

Suomessa Britannian eroa käsitellään eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Ulkoministeriön toimialaan kuuluvat erosopimuksen ja tulevan suhteen kauppapolitiikkaa, ulko- ja turvallisuus- sekä kehityspolitiikkaa koskevat elementit. Ulkoministeriössä seurataan neuvotteluiden etenemistä ja vaikutetaan yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa EU:n kannanmuodostukseen, jotta neuvottelutulos olisi Suomen näkökulmasta toivotunlainen.     

Suomen ensisijaisena tavoitteena on Britannian hallittu ero EU:sta ja Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Tämä huomioiden Suomi pyrkii toiminnallaan siihen, että Ison-Britannian kanssa onnistutaan neuvottelemaan mahdollisimman läheinen, kunnianhimoinen ja tasapuoliset toimintaedellytykset turvaava suhde, joka kattaa kaupan lisäksi yhteistyön myös muilla politiikkasektoreilla, kuten esimerkiksi ulkopolitiikassa sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden aloilla.   

 

Suomen kauppavaihto Britannian kanssa

Suomi vei vuonna 2017 Britanniaan tavaroita 2,7 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,4 miljardin arvosta. Myös tuonti on tärkeää, sillä taloutemme ja vientiteollisuutemme tarvitsevat myös tuontituotteita, kuten raaka-aineita, komponentteja, sekä Britanniassa tuotettua palveluja tai sisältöä.

Suomi toi vuonna 2017 Britanniasta tavaroita 1,8 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,9 miljardin euron arvosta. Palvelut vastaavat näin ollen 52 % Suomen tuonnin arvosta Britanniasta.

Britannian on Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani. 

 

 

 

Ison-Britannian ero EU:sta – aikataulu 

  • 23.6.2016 Britannian kansanäänestys. EU-eron puolesta äänestää 51,9 % äänestäneistä. 

  • 29.3.2017 Britannia jättää EU:lle eroilmoituksensa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Artiklassa eroneuvotteluille annettu kahden vuoden määräaika alkaa.
  • Britannia on EU:n täysimääräinen jäsenmaa 31.10.2019 saakka. Eurooppa-neuvosto voi pidentää eroneuvotteluiden määräaikaa yksimielisellä päätöksellä yhteisymmärryksessä Britannian kanssa.
  • Britannian ero käsittää kolme elementtiä: ero, siirtymäaika, uusi suhde.
  • Ensin neuvoteltiin erosopimuksesta. Erosopimuksessa sovitaan mm. Britannian rahoitusvelvoitteista, Britannian ja EU:n välisestä rajasta (ml. Pohjois-Irlanti) sekä kansalaisten oikeuksista. Erosopimus sisältää myös siirtymäaikajärjestelyt.
  • Neuvottelut sopimuksesta saatiin päätökseen marraskuussa 2018. Parhaillaan käynnissä on sopimuksen hyväksymismenettelyt niin Britanniassa kuin EU:ssakin. Erosopimukseen on liitetty myös EU:n ja Britannian yhteinen poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. 
  • Erosopimuksen voimaantulo edellyttää Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin sekä Britannian parlamentin hyväksyntää.
  • Erosopimuksen on tarkoitus tulla voimaan UK:n eropäivän jälkeen. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että Britannian parlamentti ja Euroopan parlamentti hyväksyvät sen. Tämän jälkeen käynnistyisi siirtymäkausi vähintään 31.12.2020 saakka.
  • Siirtymäkaudella Britannia on mukana sisämarkkinoilla ja tulliunionissa ja noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, mutta se ei osallistu enää EU:n päätöksentekoon.
  • Yhteinen poliittinen julistus sisältää yleisluonteiset tavoitteet EU:n ja Britannian välisen tulevan suhteen elementeistä.
  • Britannia on ilmoittanut, että se eroaa EU:n tulliunionista ja sisämarkkinoilta ja haluaa itsenäisen sääntely- ja lainsäädäntövallan. Näistä reunaehdoista johtuen tulevan suhteen sisältö tulee kaupan ja investointien osalta pohjautumaan vapaakauppasopimusmalliin. EU on valmis harkitsemaan muita sopimusmalleja, jos Britannia päättä luopua reunaehdoistaan. Sopimuksen etujen ja velvoitteiden on kuitenkin oltava tasapainossa.
  • Varsinaiset neuvottelut tulevan suhteen sisällöstä voidaan aloittaa vasta Britannian EU-eron jälkeen. Jos erosopimus saadaan aikaan, on tulevan suhteen tarkoitus tulla voimaan siirtymäajan jälkeen, 1.1.2021 alkaen.